Välkommen
till Kultur Upplands-Bro
Kultur

Miten maksun suurus lasketaan?

MITEN MAKSUN SUURUUS LASKETAAN?

(Hur beräknas min avgift ?)

Vanhusten- ja vammaishuolto

(Äldre- och handikappomsorgen)

Kotipalvelu

Turvahälytin

Päivätoiminta

Lomitus kotona

Ateriajakelu

Kokopäivähoitoa tarjoava erityisasuminen

Tilapäinen asuminen (lyhytaikaishoito)

Palvelutalo

Muut kustannukset – ateriat

Voimassa

tammikuuta 2016 lähtien

MITEN MAKSUN SUURUUS LASKETAAN?


YLEISTÄ TIETOA MAKSUISTA

UUDELLEENLASKEMISEN TARVE

Toimeentulovarauksen laskemisen perustana olevat tulotiedot tarkistetaan joka vuodenvaihteessa.

Mikäli tulot tai asumiskustannukset muuttuvat vuoden aikana, maksujen suuruus on laskettava uudelleen. Henkilö on velvollinen itse ilmoittamaan vuoden aikana tapahtuvista tulojen ja/tai henkilökohtaisten olosuhteiden muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa maksun suuruuteen. Kun kunta saa tiedon muuttuneista olosuhteista, on tehtävä uusi maksupäätös. (Sosiaalipalvelulain 8. luku, 9. §)

HINTAPERUSMÄÄRÄ

Maksujen perustana on hallituksen vuosittain määrittämä hintaperusmäärä, joka vuonna 2016 on 44 300 kruunua.

MAKSUTTOMAT PALVELUT

Lomitus kotona.

Psyykkisesti toimintaesteisille sosiaalipalvelulain mukaisesti tarjottava asumistuki, yhteyshenkilö ja toiminta.

Matkat kunnan sosiaalipalvelulain mukaisesti järjestämään toimintaan.

Kuntoutustoimet.

KAKSOISASUMINEN

Mikäli henkilö joutuu erityisasuntoon muuttaessaan maksamaan kahta vuokraa entisen asunnon irtisanomisajan vuoksi, voidaan ateria- ja hoivamaksua vähentää korkeintaan kuuden kuukauden ajan.

SUURKUSTANNUSSUOJA – ENIMMÄISTAKSA

Laissa on määritelty kotipalvelun sekä kunnallisten terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen korkein maksu eli suurkustannussuoja tai enimmäistaksa.

Kotipalvelun korkein kuukausimaksu on 0,48 kertaa hintaperusmäärä jaettuna 12:lla, mikä vuonna 2016 on 1 772 kruunua/kuukausi.

MAKSUN SUURUUDEN LASKEMINEN AVIO- TAI AVOPUOLISOILLE SEKÄ REKISTERÖIDYSSÄ PARISUHTEESSA ASUVILLE

Maksun suuruutta laskettaessa aviopuolisoiden tai rekisteröidyssä parisuhteessa asuvien tulot lasketaan yhteen ja jaetaan sen jälkeen puoliksi puolisoiden kesken. Toimeentulovaraus lasketaan yksilöllisesti.

Maksun suuruus lasketaan kummallekin puolisolle yksilöllisesti.

Avopuolisoiden tulot, toimeentulovaraus ja maksut lasketaan yksilöllisesti.

Samassa taloudessa asuvien avio- ja avopuolisoiden sekä rekisteröidyssä parisuhteessa asuvien osalta toimeentulovarauksen vähimmäismäärä lasketaan jaetun talouden perusteella.

Jos avo- tai aviopuolisot tai parisuhteen rekisteröineet asuvat erillään, esimerkiksi siksi, että toinen puoliso asuu kokopäivähoitoa tarjoavassa erityisasunnossa, on maksun suuruutta laskettaessa otettava huomioon kotona asuva avio- tai avopuoliso tai rekisteröity kumppani siten, että maksuperusteena käytetään molempien puolisoiden yhteenlaskettua maksuvaraa. Näin tehdään niissä tapauksissa, joissa kotiin jäävän puolison maksuvara on alijäämäinen ja maksuvelvollisen puolison maksuvara on ylijäämäinen.

YKSINELÄJÄN MUUTTO ERITYISASUNTOON

Kun yksin elävä henkilö muuttaa erityisasuntoon, hänelle on annettava taloudellinen mahdollisuus entisestä asunnostaan luopumiseen. Asunnosta on luovuttava kolmen kuukauden kuluessa. Sinä aikana, jona henkilöllä on kustannuksia kahdesta asunnosta (kuitenkin korkeintaan kuuden kuukauden ajan), nettotuloista vähennetään molempien asuntojen kustannukset.

Niissä tapauksissa, jolloin henkilön suurkustannussuoja on negatiivinen sen jälkeen kun asumiskustannukset ja toimeentulovaraus on vähennetty nettotuloista, erityisasunnon vuokraa ei kuitenkaan tasata.

ASUMISMAKSU

Mikäli asunnon vuokraa ei ole säädetty vuokralaissa, maksunkäsittelijä määrittää asumismaksun maksuvaran perusteella. Asumismaksua ei lasketa mukaan toimeentulovaraukseen.

Asumismaksua voidaan soveltaa ostettaessa paikka kunnan ulkopuolelta, eli sellaisissa tapauksissa, joissa asunnon vuokraa ei voida määrittää vuokralain mukaisesti. Asumismaksu on korkeintaan 0,50 x hintaperusmäärä eli vuonna 2016 korkeintaan 1 846 kruunua/kuukausi.

MAKSUN SUURUUDEN LASKEMINEN

MAKSUPERUSTE

Tulot

Olet velvollinen ilmoittamaan tiedot tuloistasi ja muista olosuhteista, joita tarvitaan toimeentulovarauksen ja maksujen laskemiseen.

Jos et jostain syystä halua antaa tietoja kunnalle, maksu määräytyy kunnan enimmäistaksan mukaan.


Tulotiedot maksuvaraa laskettaessa

  • Avuntarpeen arvioinnin yhteydessä arvioija antaa hakijalle tulotiedustelulomakkeen täytettäväksi.
  • Maksunkäsittelijä tarkistaa tulotiedot vakuutuskassalta, mikäli annetuissa tiedoissa on epäselvyyttä tai tiedot ovat epätäydelliset.
  • Asuntoavustus, asuntolisä ja erityinen asuntolisä (BTP) lasketaan tuloiksi. Hakija hakee itse eläkeläisten asuntolisää (BTP). Jos sinulla on pienet tulot tai et ole ilmoittanut BTP:n määrää, sinua kehotetaan hakemaan BTP:tä mahdollisimman pian.
  • Ulosmittauksen tai kruununvoudin tekemän pidätyksen yhteydessä lasketaan todellinen tulo, josta on vähennetty ennakkovero ja kruununvoudin tekemät pidätykset.
  • Veronalaisista tuloista lasketaan verotaulukon mukaisen veron vähentämisen jälkeen jäävä osuus.


Lapsiperheiden tulojen laskeminen

  • Lasten tuloja ei lasketa perheen tuloiksi.
  • Alaikäistä koskevia tuloja laskettaessa lasketaan molempien huoltajien tulot (vaikkeivät he asuisi yhdessä) samoin kuin avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä.
  • Lapsilisää ja monilapsikorotusta ei lasketa tuloiksi. Toimeentulovarausta pienennetään kuitenkin lapsilisää ja monilapsikorotusta vastaavalla summalla.
  • Lapsiperheiden saama asuntoavustus lasketaan tuloksi.


Aviopuolisoiden ja rekisteröidyssä parisuhteessa asuvien tulojen laskeminen

  • Tulotiedot pyydetään aina molemmilta puolisoilta tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolilta, vaikka vain toiselle heistä olisi myönnetty toimia.
  • Puolisoiden ja rekisteröityjen kumppaneiden tulot lasketaan yhteen ja jaetaan kahteen yhtä suureen osaan ennen maksun suuruuden laskemista.
  • Mikäli toinen puoliso/rekisteröity kumppani muuttaa erityisasuntoon, puolisoiden/rekisteröityjen kumppaneiden tulot lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella.
  • Kun toinen puoliso/rekisteröity kumppani muuttaa erityisasuntoon, siitä on ilmoitettava vakuutuskassaan. Molemmat puolisot/rekisteröidyt kumppanit saavat suuremman eläkkeen asuessaan erillään.


Perheettömien tulojen laskeminen

  • Jos kotitalous koostuu avopuolisoista, vanhemmista ja aikuisista lapsista tai aikuisista sisaruksista, maksujen suuruus lasketaan kuten perheettömillä.
  • Alle 18-vuotiaiden lasten maksujen suuruus lasketaan vanhempien tulojen perusteella.


Maksuperusteeseen laskettavat tulot

Maksuperusteella tarkoitetaan niitä tuloja, jotka henkilön odotetaan saavan tulevien kahdentoista kuukauden aikana. Summa jaetaan tasan joka kuukaudelle.

  • Työttömyyskorvaus
  • Työmarkkinavakuutukset (AMF)
  • Palkkiot
  • Pankkitalletusten, osakkeiden ja rahastojen tuotot
  • Elatusapu
  • Asuntoavustus, eläkeläisten asuntolisä (BTP + SBTP)
  • Ryhmäsairausvakuutuksesta (AGS) maksettavat, ennen vuotta 1991 tapahtuneita sairaustapauksia koskevat korvaukset
  • Perheavustus
  • Vanhempainraha
  • Vuokratulot (hakijan yksityisasunnosta)
  • Elinkorko, veronalainen
  • Palkka, sis. epämukavan työajan lisän
  • Obligaatioiden, arvopaperien ja saatavien tuotot
  • Korkotulot jaettuna 12 kuukaudelle
  • Sairauskorvaus
  • Eläkkeet: yleinen työsuhde-eläke (ATP), valtiolliset ja kunnalliset eläkkeet (SPV ja KPA), yksityinen työsuhde-eläke, yksityisten vakuutusyhtiöiden maksamat eläkkeet, ulkomaaneläke
  • Lukion opintoavustus, opintorahan avustusosa, muut opintokorvaukset (opintoavustus, koulutusavustus)
  • Verottomien apurahojen 3 000 kruunua ylittävä osuus
  • Päiväraha ja matkakorvaus (veronalainen)
  • Aikuisopintotuki (lapsikorotus, tuntikorvaus)
  • Hoitoavustus (ei kuluosa)
  • Vanhuuseläke, ennenaikaiseläke (sis. lapseneläkkeen ja lapsikorotuksen)


Tuloksi ei lasketa seuraavia

  • Avustajakorvaus
  • Lapsilisä ja monilapsikorotus
  • Pääomavakuutuksista maksettava korvaus
  • Omaisuus
  • Toimeentulotuki
  • Vammaiskorvaus
  • Pakolaisten perehdyttämiskorvaus
  • Opintoraha (lainaosa)
  • Hoitoavustus (kulukorvaus)
  • Vanhusten toimeentulotukiTOIMEENTULOVARAUS
  • Toimeentulovaraus muodostuu todellisesta asumiskustannuksesta sekä siihen lisätystä vähimmäismäärästä ja mahdollisesta yksilöllisestä korotuksesta.
  • Toimeentulovarauksen tulee kattaa henkilön normaalit elinkustannukset. Elinkustannusten laskemiseen käytetään vähimmäismäärää, joka sisältää vakio-osan ja yksilöllisen osan.


Todellinen asumiskustannus

Todellinen asumiskustannus lasketaan erikseen.

Jos henkilö:

  • asuu vuokra-asunnossa, asumiskustannus on sama kuin asunnon vuokra sisältäen lämmityskulun ja pakolliset maksut (esimerkiksi kaapelitelevisio). Mikäli kotitaloussähkö sisältyy vuokraan, se vähennetään vähimmäismäärästä.
  • asuu alivuokra-asunnossa, asumiskustannus lasketaan samoin kuin vuokra-asunnossa.
  • asuu asumisoikeusasunnossa, asumiskustannus on sama kuin asunnon vuosimaksu sisältäen lämmityskulun ja pakolliset maksut (esimerkiksi autotalli/pysäköintipaikka).

Mikäli kotitaloussähkö sisältyy maksuun, se vähennetään vähimmäismäärästä. Mikäli henkilöllä on lainoja, joiden vakuutena asunto on, 70 % korkokustannuksista lasketaan mukaan asumiskustannukseen.

  • asuu osuuskunnan omistamassa vuokra-asunnossa, asumiskustannus on sama kuin asunnon vuokra sisältäen lämmityskulun ja pakolliset maksut (esimerkiksi autotalli/pysäköintipaikka). Mikäli kotitaloussähkö sisältyy kustannukseen, se vähennetään vähimmäismäärästä. Mikäli henkilöllä on osuusmaksua tai muuta pääomalisäystä varten otettuja lainoja, 70 % korkokustannuksista lasketaan mukaan asumiskustannukseen.
  • asuu omassa omakotitalossa, asuntokiinteistön asumiskustannukseen lasketaan seuraavat:
  • 70 % kiinteistöä koskevien lainojen korkokustannuksista, kun mahdollinen korkokate on vähennetty
  • 70 % tonttioikeusmaksusta (maanvuokra)
  • mahdolliset yhteisalueelle maksettavat maksut
  • kiinteistömaksu
  • lämmitys- ja muut käyttökustannukset vakiomäärän mukaan
  • asuu omassa kahden perheen talossa, asumiskustannukset lasketaan samalla tavalla kuin omakotitalossa ja kustannukset jaetaan sen jälkeen asuntojen kesken
  • asuu omassa maatilaan kuuluvassa talossa, asumiskustannukseen lasketaan seuraavat (vain asuntokiinteistöä eli asuntorakennusta ja sen tonttia koskevat kustannukset lasketaan mukaan):

 

  • 70 % asuntokiinteistöä koskevien lainojen korkokustannuksista
  • kiinteistövero
  • lämmitys- ja muut käyttökustannukset vakiomäärän mukaan

 

  • asuu maatilaan kuuluvassa vuokratalossa, asumiskustannukseen lasketaan seuraavat:
  • asunnon ja sen tontin vuokra
  • lämmitys- ja muut käyttökustannukset vakiomäärän mukaan
  • asuu osuuskunnan omistamassa talossa tai omassa usean asunnon kiinteistössä, asumiskustannukseksi lasketaan se summa, joka on määritetty keskimääräiseksi kustannukseksi asunnossa asuvien aikuisten ja lasten määrän mukaan.
  • asuu ilmaisessa asunnossa, asumiskustannus lasketaan samalla tavalla kuin ennakkovero.
  • asuu palveluja ja hoivaa tarjoavassa erityisasunnossa tai vammaispalveluja tarjoavassa asunnossa, asumiskustannus lasketaan voimassa olevan vuokrasopimuksen mukaan.
  • asuu hoito- ja asumiskodissa (HVB[1]), kunta saa veloittaa hoitotyyppisistä tuki- ja aputoimista sosiaalipalvelulain (2001:453linkki toiselle sivustolle) 8. luvun 1. §:n ensimmäisen momentinlinkki toiselle sivustolle mukaan 80 kruunua päivässä.


Asumiskustannuksen pienentäminen

Asumiskustannusta voidaan pienentää, jos:

  1. henkilö vuokraa kalustetun asunnon
  2. henkilöllä on alivuokralaisia
  3. henkilö vuokraa toiselle autotalli-/pysäköintipaikan
  4. harjoittaa kotona elinkeinoa
  5. jakaa asunnon jonkun toisen kanssa (esim. aikuisten lasten tai sisarusten)

 

Erillään asuvat aviopuolisot ja rekisteröidyt kumppanit

Erillään asuvien aviopuolisoiden ja rekisteröityjen kumppaneiden toimeentulovaraus lasketaan kuin he olisivat perheettömiä.


VÄHIMMÄISMÄÄRÄ (VAKIOMÄÄRÄ)

Vähimmäismäärä on vakiomäärä, jonka on tarkoitus kattaa henkilökohtaisten tarpeiden normaalikustannukset. Vähimmäismäärän on tarkoitus kattaa seuraavien erien normaalikustannukset:

  • elintarvikkeet, kaikki ateriat
  • vaatteet, kengät, vapaa-aika, matkat
  • hygienia, kulutustarvikkeet
  • päivälehti, puhelin, tv-maksu, matkat
  • huonekalut ja kotitaloustarvikkeet, kotivakuutus, kotitaloussähkö
  • hammashoito, perusterveyden- ja sairaanhoito, lääkkeet ja lääkärikäynnit

Kuluttajavirasto laskee joka vuosi uudelleen vähimmäismäärään sisältyvät kustannuserät.

Lääkkeitä ja terveyden- ja sairaanhoitoa koskeviksi kustannuksiksi lasketaan 1/12 kummankin suurkustannussuojan vuosikustannuksesta.

Matkoilla tarkoitetaan julkisilla kulkuvälineillä tehtäviä paikallismatkoja, kuljetuspalvelu ja sairausmatkat mukaan lukien. Hammashoito käsittää vuosittaisen hammaslääkärin tutkimuksen ja pienemmät hoitotoimenpiteet.

Päivälehteä, puhelinta ja tv-maksua koskeva erä käsittää yhden päivälehden tilausmaksun ja tv-maksun sekä puhelinliittymä- ja puhelumaksut.

[1] Hoito- ja asumiskodilla tarkoitetaan sosiaalipalvelun tarjoamaa asumismuotoa, jossa asukkaille annetaan samalla myös hoitoa. Jos tällaista kotia hoitaa yhtiö, yhdistys, yhteisö, säätiö tai yksittäinen ihminen, toiminta on hoidettava ammattimaisesti.


Vähimmäismäärän (vakiomäärä) laskeminen eri ryhmille

Yksin asuvien vanhusten elinkustannuksiin tarkoitettu vähimmäismäärä on yksi kahdestoistaosa hintaperusmäärästä kerrottuna 1,355:llä. Vuonna 2016 vähimmäismäärä on siten 5 001 kruunua kuukaudessa.

Avio- tai avopuolisoiden (61-vuotiaiden ja sitä vanhempien) elinkustannuksiin tarkoitettu vähimmäismäärä on yksi kahdestoistaosa hintaperusmäärästä kerrottuna 1,145:llä. Vuonna 2016 vähimmäismäärä on siten 4 225 kruunua kuukaudessa.

Yksin asuvien nuorempien henkilöiden (alle 61-vuotiaat) vähimmäismäärä on yksin asuvan vanhuksen vähimmäismäärä korotettuna 10 prosentilla, jolloin vähimmäismääräksi vuonna 2016 saadaan 5 501 kruunua/kk.

Nuorempien avio- tai avopuolisoiden (alle 61-vuotiaat) vähimmäismäärä on vanhempien puolisoiden vähimmäismäärä korotettuna 10 prosentilla, jolloin vähimmäismääräksi vuonna 2016 saadaan 4 647 kruunua/kk.

Lapsilisää ja monilapsikorotusta ei oteta huomioon lapsen vähimmäismäärää laskettaessa. Kuluttajaviraston eri-ikäisille lapsille laskemasta kustannuksesta vähennetään lapsilisää vastaava summa. Tiedot ovat saatavissa Kuluttajavirastosta.


VÄHIMMÄISMÄÄRÄ (YKSILÖLLINEN)

Yksilöllinen lisä kallistuneiden elinkustannuksien kattamiseksi

Kotipalvelun, päivätoiminnan ja kunnallisten terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen maksut eivät saa olla niin suuret, ettei henkilölle jää riittävästi rahaa omien henkilökohtaisten tarpeidensa täyttämiseen. Henkilökohtaiset tarpeet kattavalla yksiköllisellä lisällä tarkoitetaan esimerkiksi valmisruoasta, uskotusta miehestä ym. aiheutuvia kustannuksia.

Kunnan vastuulla on selvittää, tarvitseeko henkilön toimeentulovarausta korottaa. Kallistuneiden elinkustannusten aiheuttaman korotuksen saamiseksi kustannusten on oltava pysyviä eli jatkuttava vuodessa yli kuuden kuukauden ajan. Lisäksi summan on oltava kunkin erän osalta vähintään 200 kruunua/kk.

Kallistuneet elinkustannukset on vahvistettava joko avuntarpeenarvioijan selvityksessä tai niille on saatava asianomaisen lääkärin, lääkintävoimistelijan, työterapeutin, ravitsemusterapeutin tai vastaavan tahon vahvistus.

 

Vähimmäismäärän korottaminen

Vähimmäismäärän korottamiseen oikeuttavat olosuhteet:

  • Kalliimmat ateriat sen vuoksi, että kotipalvelu toimittaa ateriat normaali- tai erityisasuntoon. Kokopäivähoitoa tarjoavassa erityisasunnossa vähimmäismäärää korotetaan summalla, joka vastaa kunnan ateriamaksun (kaikki ateriat) ja vähimmäismäärän elintarvike-erän välistä eroa.
  • Kunnan palvelutalossa tai normaaliasunnossa vähimmäismäärää korotetaan summalla, joka vastaa kunnan ateriamaksun (esim. lounas) ja vähimmäismäärän elintarvike-erän lounasosan välistä eroa.

Kuluttajaviraston vuodelle 2016 laskema elintarvikekustannus (raaka-ainekustannus).


  • Vanhusten ja toimintaesteisten henkilöiden alaikäisiä lapsia koskeva elatuskustannus, työmatkakustannukset ja muut kustannukset, jotka ovat välttämättömiä perheen peruselannon turvaamiseksi.

  • Toimintaesteisyydestä johtuvat kustannukset, mm. kuntoutuksesta ja siihen liittyvistä matkoista koituvat kustannukset.

  • Nuorten toimintaesteisten oikeus nuorille henkilöille luonnollisesti kuuluvaan vapaa-ajantoimintaan. Tällä tarkoitetaan kustannuksia, joita nuorille määrätty korkeampi vähimmäismäärä ei kata. Arviointi tehdään yksilöllisen harkinnan mukaan.

  • Nuorten toimintaesteisten asunnon ja perheen perustamiseen jne. tarvitsemat varat. Tällä tarkoitetaan kustannuksia, joita nuorille määrätty korkeampi vähimmäismäärä ei kata. Arviointi tehdään yksilöllisen harkinnan mukaan.

  • Uskotusta miehestä koituvat kustannukset.

 

Valmisruoka

Normaaliasunnossa asuville toimitetuista aterioista peritään 10 kruunun jakelumaksu ruokalaatikkoa kohti.

 

Yksilölliset vähennykset

Vähimmäismäärää voidaan joissakin tapauksissa pienentää kohtuullisella summalla, jos henkilölle kustannuksia aiheuttavat palvelut:

  • sisältyvät kotipalvelun tai päivätoiminnan maksuun
  • sisältyvät erityisasunnon maksuun tai vuokraan
  • tarjotaan henkilölle maksutta

Kokopäivähoitoa tarjoavassa erityisasunnossa asumiskustannus sisältää sängyn, pesu- ja puhdistusaineet, kulutustarvikkeet ja joissakin yksiköissä myös kotitaloussähkön. Kuluttajaviraston edellä mainittuja maksueriä koskevia laskelmia käytetään perustana päätettäessä vähimmäismäärän mahdollisesta vähentämisestä. Kokopäivähoitoa tarjoavassa erityisasunnossa asuvilla on käytettävissään myös lääkärinpalvelut. Maakäräjien suurkustannussuojaa vastaavaa summaa (1 100 kr/vuosi/12 kk) käytetään perustana päätettäessä vähimmäismäärän mahdollisesta vähentämisestä.

 

MAKSUVARA

Summa, joka jää jäljelle, kun toimeentulovaraus on vähennetty henkilön kokonaistuloista/maksuperusteesta, on henkilön maksukykyä vastaava maksuvara.

Maksuvara määrittää sen, miten suuren maksun kunta saa/voi periä.

Kotipalvelun ja kunnallisen kotisairaanhoidon maksu ei saa ylittää enimmäistaksaa, joka vuonna 2016 on 1 772 kruunua/kk.

Kokopäivähoitoa tarjoavan erityisasunnon maksu ei saa ylittää enimmäistaksaa, joka vuonna 2016 on 1 772 kruunua/kk.

Jos avo- tai aviopuolisot tai parisuhteen rekisteröineet asuvat erillään, esimerkiksi siksi, että toinen puoliso asuu erityisasunnossa, maksun suuruutta laskettaessa on otettava huomioon kotona asuva avio- tai avopuoliso tai rekisteröity kumppani siten, että maksuperusteena käytetään molempien puolisoiden yhteenlaskettua maksuvaraa. Näin tehdään niissä tapauksissa, joissa kotiin jäävän puolison maksuvara on alijäämäinen ja maksuvelvollisen puolison maksuvara on ylijäämäinen.

Korkein maksu vuokralain piiriin kuulumattomassa erityisasunnossa vuonna 2016 on 1 846 kruunua (yksi kahdestoistaosa hintaperusmäärästä kerrottuna 0,50:llä).

Maksuvaran laskeminen

  1. Henkilön maksukykyä vastaavan maksuvaran laskemisessa otetaan huomioon seuraavat:
    Nettotulot: veronalaiset tulot (arviolta kahdentoista lähikuukauden aikana), muut tulot, ulkomailta saatavat tulot, pääomatulot ja apurahat ym. verojen jälkeen. sekä
  2. Asuntoavustus miinus
  3. Toimeentulovaraus, joka on (asumiskustannus plus vähimmäismäärä plus mahdollinen yksilöllinen lisä). Maksu ei voi koskaan olla suurempi kuin maksuvara tai enimmäistaksa.
 

 --------------------------------------------------------------------------------------------

HUR BERÄKNAS MIN AVGIFT?

Äldre- och handikappomsorgen

Hemtjänst

Trygghetslarm

Dagverksamhet

Avlösning i hemmet

Matdistribution

Särskilt boende med heldygnsomsorg

Tillfälligt boende (Korttidsvård)

Servicehus

Andra kostnader - Mat

Gäller från och med

den 1 januari 2014

HUR BERÄKNAS MIN AVGIFT?

ALLMÄNT OM AVGIFTER

BEHOV AV NYA BERÄKNINGAR

Inkomstuppgift som ligger till grund för beräkning av förbehållsbelopp inhämtas en gång per år i samband med årsskiftet.

Om inkomst eller bostadskostnad ändras under året ska ny beräkning göras.

Den enskilde är skyldig att själv informera om ändrade inkomst och/eller personliga förhållanden under året som kan påverka beräkningen av avgiften. När kommunen får in uppgifter om ändrade förhållande ska ett nytt avgiftsbeslut fattas. (8 kap. 9§ SoL).

PRISBASBELOPPET

Avgifterna är kopplade till prisbasbeloppet som årligen fastställs av regeringen och för år 2014 är 44 400 kronor.

AVGIFTSFRIA INSATSER

Avlösning i hemmet .

Boendestöd, kontaktperson och sysselsättning enligt socialtjänstlagen till personer med psykiska funktionshinder.

Resor till och från sysselsättning enligt socialtjänstlagen som anordnas av kommunen.

Rehabiliteringsinsatser.

DUBBELT BOENDE

Om dubbel hyreskostnad uppstår vid flytt till särskilt boende, på grund av uppsägningstid, kan avgiften för kost och omvårdnad reduceras under högst sex månader.

HÖGKOSTNADSSKYDD – MAXTAXA

En högsta avgift, ett högkostnadsskydd – maxtaxa, inom hemtjänst och kommunal hälso- och sjukvård har lagstadgats. 

Högsta avgiften för hemtjänst per månad är 0,48 gånger prisbasbeloppet delad med 12 vilket för år 2014 är 1776 kronor/månad.

AVGIFTSBERÄKNING FÖR MAKAR/ REGISTRERADE PARTNER/SAMMANBOENDE

Vid avgiftsberäkningen läggs makars och registrerande partners inkomst samman och fördelas därefter med hälften på vardera maken. Förbehållsbeloppet räknas individuellt.

Avgiften beräknas för vardera maken individuellt.

För sammanboende räknas inkomsterna, förbehållsbeloppet och avgiften ut individuellt.

För sammanboende och makar/registrerade partner som delar hushåll räknas förbehållsbeloppets minimibelopp utifrån ett delat hushåll.

Om makar/sambor/registrerade partners har skilda bostäder, t.ex. till följd av att den ene bor i särskilt boende med heldygnsomsorg, ska vid beräkning av avgift hänsyn tas till den kvarboende maken/makan/registrerade partnern genom att summan av de båda makarnas avgiftsutrymme används som avgiftsunderlag. Detta ska ske i de fall kvarvarande make har ett underskott i avgiftsutrymmet och att avgiftsutrymmet är positivt för den som ska betala avgift.

ENSAMSTÅENDES FLYTTNING TILL SÄRSKILD BOENDEFORM

Vid ensamståendes flyttning till bostad i särskild boendeform ska den enskilde beredas ekonomisk möjlighet att avveckla sin tidigare bostad. Denna avvecklingstid får uppgå till högst tre månader. Under den tid som den enskilde har dubbla bostadskostnader, dock högst sex månader, avräknas faktiska bostadskostnaderna för båda bostäderna mot nettoinkomsterna.

I de fall den enskildes högkostnadsskydd blir negativt sedan bostadskostnader och förbehållsbelopp avräknats från nettoinkomsterna sker dock ingen jämkning av hyresavgiften i den särskilda boendeformen.

BOENDEAVGIFT

För bostad som inte är reglerad av hyreslagen ska avgiftshandläggare fastslå en boendeavgift utifrån avgiftsutrymmet. Boendeavgiften ska inte räknas in i förbehållsbeloppet.

Boendeavgift kan förekomma vid köp av plats utanför kommunen dvs. i de fall bostaden ej kan hyressättas enligt hyreslagen. Boendeavgiften är maximerat till 0,50 x prisbasbeloppet maximerat till 1 850 kronor/månad 2014.

AVGIFTSBERÄKNING

AVGIFTSUNDERLAG

Inkomster

Du har skyldighet att lämna uppgifter om inkomster och andra förhållanden som behövs för att beräkna förbehållsbelopp och avgifter.

Om du av någon anledning inte vill lämna uppgifter till kommunen, debiteras du utifrån den högsta möjliga avgiften som kommunen kan ta ut.

Inkomstuppgifter vid beräkning av avgiftsutrymmet

  • Biståndsbedömaren överlämnar blankett om inkomstförfrågan till dig i samband med biståndsprövningen.
  • Avgiftshandläggaren kontrollerar inkomstuppgift från försäkringskassan. Kontroll hos försäkringskassan görs om osäkerhet finns kring uppgifter som du lämnat eller om uppgifterna är ofullständiga
  • Bostadsbidrag, bostadstillägg och särskilt bostadstillägg (BTP) skall anses som inkomst. Du ansöker själv om BTP. Om du har låg inkomst och inte uppgett BTP, uppmanas du att snarast ansöka om BTP.
  • Vid utmätning eller införsel av kronofogden räknas den faktiska inkomsten som du får efter att preliminärskatt och avdragen från kronofogden är gjorda.
  • Skattepliktiga inkomster ska beräknas efter fråndragen skatt enligt skattetabell.

Inkomstberäkning för barnfamiljer

  • Barns inkomst räknas inte med i inkomstberäkningen.
  • Vid inkomstberäkningen för minderårig beräknas inkomster för vårdnadshavarna (även om de inte bor tillsammans) så som för gifta eller registrerade partners.
  • Barnbidrag och flerbarnstillägg räknas inte som inkomst. Däremot ska förbehållsbeloppet minskas med barnbidraget och flerbarnstillägget.
  • Bostadsbidrag för barnfamiljer räknas som inkomst.

Inkomstberäkning för makar och registrerade partners

  • Inkomstuppgift begärs alltid från båda makar och registrerade partners oavsett om bara en av makarna/ registrerade partners har insats.
  • Makars och registrerade partners inkomster läggs samman och delas i två lika stora delar innan beräkning av avgift sker.
  • Om ena maken/registrerade partnern flyttar till särskilt boende läggs makarnas/ registrerade partnernas inkomster samman och delas på två.
  • När en av två makar/registrerade partnern flyttar till särskilt boende skall den enskilde anmäla detta till försäkringskassan. Högre pension utgår till var och en då makar/registrerade partners bor åtskilda.

Inkomstberäkning för ensamstående

  • I hushållsgemenskap som består av sambor, föräldrar och vuxna barn eller av vuxna syskon mm beräknas avgift som för ensamstående.
  • För barn under 18 år beräknas avgiften efter föräldrarnas inkomst.

Inkomster som räknas in i avgiftsunderlaget

Med avgiftsunderlag avses den inkomst som den enskilde kan antas komma att få under de närmaste tolv månaderna fördelad med lika belopp per månad.

  • Arbetslöshetsersättning
  • Arbetsmarknadsförsäkringar (AMF)
  • Arvoden
  • Avkastning av banktillgodohavanden, aktier, fonder
  • Underhållsbidrag
  • Bostadsbidrag, Bostadstillägg för pensionärer (BTP + SBTP)
  • Ersättning från AGS för sjukfall som inträffat före 1991
  • Familjebidrag
  • Föräldrapenning
  • Hyresinkomster (för den sökandes privatbostad)
  • Livränta, skattepliktig
  • Lön inkl OB - tillägg
  • Avkastning av Obligationer, värdepapper, fordringar
  • Ränteinkomster delas med 12 månader.
  • Sjukersättning
  • Pensioner: Allmän tjänstepension (ATP), Statliga och kommunala pensioner (SPV och KPA), Privat tjänstepension, Pensioner från privata försäkringsbolag, Utlandspension
  • Studiebidrag i gymnasieskola, Studiemedel -bidragsdelen, Övrig studieersättning (studiebidrag, utbildningsbidrag)
  • Skattefria stipendier till del som överstiger 3 000 kronor
  • Traktamente och reseersättning (den del som beskattas)
  • Vuxenstudiestöd (barntillägg, timersättning)
  • Vårdbidrag (ej omkostnadsdel)
  • Ålderspension, förtidspension (inkl. barnpension och barntillägg).

Som inkomst räknas inte

  1. Assistansersättning
  2. Barnbidrag och flerbarnstillägg
  3. Ersättning som utbetalas från kapitalförsäkringar
  4. Förmögenhet
  5. Försörjningsstöd
  6. Handikappersättning
  7. Introduktionsersättning för flyktingar
  8. Studiemedel (lånedelen)
  9. Vårdbidrag (omkostnadsersättning)
  10. Äldreförsörjningsstöd

FÖRBEHÅLLSBELOPP

Förbehållsbeloppet ska täcka dina normala levnadskostnader. Levnadskostnaderna beräknas utifrån ett minimibelopp som består av en schabloniserad del och en individuell del.

Förbehållsbelopp är summan av faktisk boendekostnad plus minimibelopp och eventuell individuellt tillägg.

Faktisk boendekostnad

Faktisk boendekostnad beräknas separat.

Om du: 

  • bor i hyrd bostad är boendekostnaden lika med hyran inklusive värme och obligatoriska avgifter (till exempel kabel-TV). Ingår hushållsel i hyran dras denna av i minimibeloppet.
  • hyr bostad i andra hand är boendekostnaden samma som vid hyrd bostad
  • bor i lägenhet med bostadsrätt är boendekostnaden lika med årsavgiften inklusive värme och obligatoriska avgifter (till exempel garage/bilplats).

Ingår hushållsel i avgiften dras denna av i minimibeloppet. Finns lån där bostadsrätten är lämnad som säkerhet räknas 70 procent av räntekostnader med i boendekostnaden.

  • bor i kooperativ hyresrätt är boendekostnaden lika med hyran inklusive värme och obligatoriska avgifter (till exempel garage/bilplats). Ingår hushållsel i hyran dras denna kostnad av i minimibeloppet. Finns lån för insatsen eller annan kapitaltillskott räknas 70 procent av räntekostnaden med i boendekostnaden.
  • bor i eget enfamiljshus räknas följande sombostadsfastighetens boendekostnad:
    • 70 procent av räntekostnader på lån i fastigheten sedan eventuellt räntebidrag dragits ifrån
    • 70 procent av tomträttsavgäld (hyra för mark)
    • ev. avgift till samfällighet
    • fastighetsavgift
    •  uppvärmning och övriga driftskostnader enligt schablon
  • bor i eget tvåfamiljshus räknas boendekostnaden på samma sätt som vid eget hus och därefter fördelas kostnaden på respektive lägenhet
  • bor i eget hus på lantbruksenhet räknas följande som boendekostnad (endast kostnader som rör bostadsfastigheten, bostadsbyggnad inklusive tomtmark, får räknas med)
    • 70 procent av räntekostnader på lån som rör bostadsfastigheten
    • Fastighetsskatt
    • uppvärmning och övriga driftskostnader enligt schablon
  • bor i arrenderat småhus på lantbruksenhet räknas följande som boendekostnad:
    • arrendeavgiften för bostaden inklusive tomtmark
    • uppvärmning och övriga driftskostnader enligt schablon
  • bor i andelshus eller egen flerfamiljsfastighet beräknas boendekostnaden till det belopp som har fastställs som genomsnittskostnad för det antal vuxna och barn som bor i bostaden
  • har fri bostad beräknasboendekostnaden på samma sätt som vid beräkning av preliminär skatt
  • bor i särskild boendeform för service och omvårdnad ellerbostad med service för handikappade. Boendekostnaden är enligt det hyreskontrakt som finns.
  • bor i Hem för vård och boende (HVB[1]) Den ersättning för uppehälle som kommunen får ta ut vid stöd- och hjälpinsatser av behandlingskaraktär enligt 8 kap. 1 § första stycket socialtjänstlagen (2001:453) är 80 kronor per dag.

Minskning av boendekostnaden

Faktorer som minskar boendekostnaden, om den enskilde:

  • hyr möblerad bostad
  • har inneboende
  • hyr ut garageplats/bilplats
  • bedriver näringsverksamhet hemma
  • delar bostad med annan (t.ex. vuxna barn, syskon)

Makar och registrerade partners som ej bor ihop

Om makar och registrerade partners som inte delar hushåll räknas förbehållsbeloppet som om de var ensamstående.

MINIMIBELOPP (SCHABLON)

Minimibeloppet är ett schablonbelopp som ska täcka normalkostnader för dina personliga behov. Minibeloppet ska täcka normalkostnader för följande poster;

  • Livsmedel, alla måltider
  • Kläder, skor, fritid, resor
  • Hygien, förbrukningsvaror
  • Dagstidning, telefon, TV-avgift, Resor
  • Möbler och husgeråd, hemförsäkring, hushållsel
  • Tandvård, öppen hälso- och sjukvård, läkemedel samt läkarbesök

Kostnaderna för utgiftsposterna som inryms i minimibeloppet beräknas av Konsumentverket för varje år.

Posterna för läkemedel och hälso- och sjukvård har beräknats som en tolftedel av årskostnaden för respektive högkostnadsskydd.

Posten resor avser lokalresor för kollektivtrafik, inklusive färdtjänst och sjukresor. Posten tandvård ska täcka årlig tandundersökning samt mindre omfattande behandlingsåtgärder.

Posterna dagstidning, telefon och TV-avgift ska täcka kostnaderna för prenumeration på en daglig tidning, abonnemang och samtalsavgifter för telefon samt TV-innehav.

Beräkning av minimibelopp (schablon) för olika grupper

Minimibeloppet för en ensamboende äldre är en 12-del av 135,5 % av prisbasbeloppet och vilket för år 2014 är 5012 kronor per månad.

Minimibeloppet per person för makar och samboende (61 år och äldre) är en 12-del av 114,5 % av prisbasbeloppet och vilket för år 2014 är 4235 kronor per månad.

I minimibeloppet för ensamstående yngre personer (under 61år) läggs 10 % på minimibeloppet för ensamboende äldre. Minimibeloppet för år 2014 blir 5513 kronor/månad.

I minimibeloppet per person för yngre makar och samboende (under 61år) läggs 10 % på minimibeloppet för äldre makar. Minimibeloppet för år 2014 blir 4658 kronor/månad.

Barnbidraget och flerbarnstillägget ska räknas bort från det sammanräknade minimibeloppet avseende barn. Konsumentverkets poster för vad barn kostar i olika åldrar ska reduceras med barnbidraget. Uppgifter kan hämtas från Konsumentverket.

MINIMIBELOPP (INDIVIDUELL)

Individuella tillägg för fördyrade levnadskostnader

De samlade avgifterna för hemtjänst, dagverksamhet och kommunal hälso- och sjukvård får inte uppgå till så stort belopp att du inte förbehålls tillräckliga medel för dina personliga behov. Med de individuella tillägg för personliga behov avses t.ex. kostnader för färdiglagad mat, god man m.m.

Det är kommunens ansvar att utreda om den enskilde har ett behov av ett högre förbehållsbelopp. För att kunna tillgodoräkna sig utökade levnadskostnader måste kostnaderna vara varaktiga det vill säga att den enskilde har kostnaderna mer än 6 månader om året. Beloppet måste också vara minst 200 kronor/ månad/ post.

Orsaken till fördyrade levnadskostnader ska styrkas antingen i bistånds-bedömarens utredningen eller av behörig läkare, sjukgymnast, arbetsterapeut, dietist eller liknande.

Höjning av minimibelopp

Omständigheter som berättigar till ett högre minimibelopp:

  • Fördyrad kost på grund av att maten tillhandahålls via hemtjänst i ordinärt eller särskilt boende. I särskilt boende med heldygnsomsorg höjs minimibeloppet motsvarande det belopp som utgör skillnaden mellan kommunens kostavgift (samtliga måltider) och livsmedelsposten inom minimibeloppet.
  • I kommunens servicehus och i ordinärt boende höjs minimibeloppet motsvarande det belopp som utgör skillnaden mellan kommunens måltidspris, för t.ex. lunch, och det belopp som omfattar lunchdelen av livsmedelsposten inom minimibeloppet.

Måltid

Procent

Kronor/månad

Frukost

20

352

Lunch

30

528

Mellanmål

10

176

Middag

40

704

SUMMA

100

1760

  • Äldre och funktionshindrade personers underhållskostnad för minderåriga barn, kostnader för arbetsresor samt andra kostnader som behövs för en familjs underhåll.
  • Kostnader till följd av funktionshinder, bl.a. för rehabilitering/ habilitering inklusive resor.
  • Yngre funktionshindrade personers rätt till fritidsaktiviteter som är naturliga för yngre personer. Avser kostnader som inte täcks av det högre minimibelopp som fastställts för yngre. Individuell prövning skall göras.
  • Yngre funktionshindrade personers behov av medel för bosättning, familjebildning etc. Avser kostnader som inte täcks av det högre minimibelopp som fastställts för yngre. Individuell prövning skall göras.
  • Kostnader för god man.

Färdiglagad mat

För leveranser av matportioner till dig som bor i ordinärt boende debiteras en distributionskostnad för utkörning motsvarande 10 kronor per utkörd matlåda.

Individuella avdrag

I vissa fall får nivån på minimibeloppet minskas i skälig omfattning om dina kostnader:

  • Ingår i avgiften för hemtjänst eller dagverksamheter
  • Ingår i avgiften eller hyran för bostad i särskilt boende
  • Tillhandahålls den enskilde kostnadsfritt

I särskilt boende med heldygnsomsorg ingår en säng, tvätt- och rengöringsmedel, förbrukningsvaror och vid vissa enheter ingår även hushållsel i bostadskostnaden. Konsumentverkets beräkningar av nämnda utgiftsposter skall utgöra grund för beslut om minskning av minimibelopp. I särskilt boende med heldygnsomsorg har du tillgång till läkarinsatser. Beloppet motsvarande högkostnadsskydd inom landstinget 1100 kr/år/12mån utgör grund för minskning av minimibeloppet.

AVGIFTSUTRYMME

Den summa som kvarstår efter att förbehållsbeloppet räknats av från dina sammanlagda inkomster/ avgiftsunderlaget, är ditt avgiftsutrymme betalningsförmåga.

Avgiftsutrymme reglerar hur mycket kommunen får/kan ta ut avgift.

Avgiften för hemtjänst och kommunalt hemsjukvård får inte överstiga maxtaxa vilket för år 2014 är 1776 kronor/månad.

Avgiften för boende med heldygnsomsorg får inte överstiga maxtaxa vilket för år 2014 är 1776 kronor/månad.

Om makar/sambor/registrerade partners har skilda bostäder, t ex till följd av att den ene bor i särskilt boende, ska vid beräkning av avgift hänsyn tas till den kvarboende maken/registrerad partnern genom att summan av de båda makarnas avgiftsutrymme används som avgiftsunderlag. Detta ska ske i de fall kvarvarande make har ett underskott i avgiftsutrymmet och att avgiftsutrymmet är positivt för den som ska betala avgift.

Högsta avgift för bostad i särskilt boende som inte omfattas av hyreslagen (en tolftedel av 0,50 x prisbasbeloppet) 1 850 för 2014.

Beräkning av avgiftsutrymme

Avgiftsutrymme som är din betalningsförmåga beräknas utifrån dina:

  1. Nettoinkomster; Skattepliktig inkomst, antagande för de närmaste tolv månaderna, övriga intäkter, utländska inkomster, kapitalinkomster och stipendier m.m. minus skatter.

plus

  1. Bostadsbidrag

minus

  1. Förbehållsbelopp som är (Bostadskostnad, plus minimibelopp, plus eventuellt individuellt tillägg). 

Avgiften kan aldrig bli högre än avgiftsutrymmet eller mer än maxtaxan.

EXEMPEL PÅ AVGIFTSBERÄKNINGAR

Exempel 1: Herr A har bistånd i form av serviceinsats med städning var tredje vecka.

Nettoinkomst                                       

    4 930

BTB (Bostadstillägg för pensionärer)

     3 932

Ränteinkomst

           0

Summa inkomster

     8 862

Hyra

     4 211

Minimibelopp

     5 012

Summa förbehållsbelopp

     9 223

Avgiftsutrymme

0

Utförd tid 1 timme - 159 kronor/timme

159

Avgift kronor/månad

0

Exempel 2: Fru B har bistånd i form av matdistribution varje dag samt serviceinsatser med inköp en gång/vecka, tvätt varannan vecka och städning varje tredje vecka.

Nettoinkomst                                       

    6 030

BTB (Bostadstillägg för pensionärer)

     2 722

Ränteinkomst

        287

Summa inkomster

      9 039

Hyra

     3 135

Minimibelopp

      5 012

Individuellt tillägg

660

Summa förbehållsbelopp

      8 807

Avgiftsutrymme

232

Utförd tid 5 timmar (159 kr x 5 timmar)

795

Matdistribution 10 kr x 30 dagar

300

Jämkning p.g.a. avgiftsutrymmet

- 863

  Avgift kronor per månad

232

Utöver avgiften tillkommer kostnad för matlåda med 39 kronor x 30 dagar = 1 170 kronor.

Exempel 3:

Fru C har bistånd i form av trygghetslarm och matdistribution varje dag samt service-/omvårdnadsinsatser med städning var tredje vecka, inköp och

personlig omvårdnad.  

Nettoinkomst                                       

13 456

BTB (Bostadstillägg för pensionärer)

0

Ränteinkomst

287

Summa inkomster

13 743

Hyra

3 135

Minimibelopp

5 012

Individuellt tillägg

660

Summa förbehållsbelopp

8 807

Avgiftsutrymme

4 649

Trygghetslarm

175

Matdistribution 10 kr x 30 dagar

300

Utförd tid 12,2 timmar - 159 kr/timme

1 939

Jämkning av avgiften på grund av maxtaxa.

-638

Avgift kronor per månad

1 776

Utöver avgiften tillkommer kostnad för matlåda med 39 kronor x 30 dagar = 1 170 kronor. Med hem för vård eller boende avses ett hem inom socialtjänsten som tar emot enskilda för vård eller behandling i förening med ett boende. Om ett sådant hem drivs av ett bolag, en förening, en samfällighet, en stiftelse eller en enskild individ krävs dessutom att verksamheten bedrivs yrkesmässigt.

 

 

Kontakt

Relaterad information

Det finns ingen relaterad information angiven till denna sida.

Sidansvarig

Senast uppdaterad:

2016-03-16
Biljettskrivare

Biljett­­information

Flera av våra evenemang har fri entré, vissa behöver du anmäla dig till medan andra har drop-in. Till våra gästspel och filmvisningar behöver du köpa biljett.

Mer biljettinformation


Foto på Kulturhuset

Öppettider och
Hitta hit

Hitta till Kulturhuset i Kungsängen och Brohuset i Bro Centrum och läs om tillgängligheten.

Våra öppettider och information

danssaTsning 2017

Kommunkoreograf Ingrid Olterman Dans gästar hela året!

Mer om danssatsningen