Välkommen
till Kultur Upplands-Bro
Kultur

Kysymyksiä ja vastauksia ruokajätteen keräämisestä

Olemme koonneet tähän useita niistä kysymyksistä, joita saattaa tulla mieleen, kun olet aloittanut tai aloittelemassa ruokajätteen lajittelua.

1. Onko ruokajäte pakko lajitella?

Ei, ruokajätteen lajittelu on vapaaehtoista. Kuntamme pyrkii olemaan ”vihreä kunta” ja toivomme, että mahdollisimman monet lajittelisivat ruokajätteensä. Päätimme sen vuoksi soveltaa nk. ”ympäristöohjautuvaa taksaa”, mikä tarkoittaa sitä, että ne kotitaloudet, jotka EIVÄT lajittele ruokajätettä, maksavat jätehuollostaan enemmän kuin ne, jotka lajittelevat.

Ruotsin valtiopäivät ovat myös päättäneet, että mahdollisimman suuri osa ruokajätteestä tulee käsitellä biologisesti ja hyödyntää maanviljelyssä. Etappitavoitteen Parempi resurssienhallinta elintarvikeketjussa mukaan ”50 prosenttia kotitalouksien, suurkeittiöiden, elintarvikeliikkeiden ja ravintoloiden ruokajätteestä tulee vuoteen 2018 mennessä lajitella ja käsitellä biologisesti ja käyttää kasviravinteena, ja vähintään 40 prosenttia jätteestä tulee käsitellä siten, että myös sen sisältämä energia pystytään hyödyntämään”.

Lisätietoa etappitavoitteesta löytyy sivustolta Miljömålen.se

Lisätietoa päätöksestä on osoitteessa http://www.avfallsverige.se/linkki toiselle sivustolle

2. Mitä ruokajätteen paperipussiin saa laittaa?

Ruokajätepussiin saa laittaa kaikki ruoantähteet (kypsennetyt tai raa'at), esim.

• Leipä ja pikkupurtavat

• Vihannekset, juurekset ja hedelmät

• Kahvinporot ja teelehdet sekä kahvinsuodattimet ja teepussit

• Riisi, jauhot ja pasta

• Kananmunat ja munankuoret

• Äyriäisten kuoret

• Pienet luut (liha, kala ja kana)

• Leikkokukat (ei multaa)

• Keittiöpaperi ja valkoiset lautasliinat

3. Mitä jää jäljelle laitettavaksi vihreään jäteastiaan?

Ei kovinkaan paljon! Jäljelle jäävä sekajäte, kun olet lajitellut pois paperi-, muovi-, lasi- ja metallipakkaukset, lehdet, vaarallisen jätteen, kuten sähköjätteen, paristot ja kotitalouskemikaalit, sekä karkeajätteen.

Tavalliseen roskapussiin voidaan laittaa esim. vaipat ja terveyssiteet, tiski- ja hammasharjat, liimaa sisältävät kirjekuoret, kissanhiekka, tupakka, purukumi, pölynimurin pölypussit jne.

4. Milloin saan aloittaa ruokajätteen lajittelun?

Ruokajätteen kerääminen aloitetaan vaiheittain, ja suunnitelmien mukaan kaikki halukkaat kotitaloudet voivat lajitella ruokajätteensä viimeistään vuoden 2015 aikana.

Lähetämme tiedotusmateriaalia noin 3 viikkoa ennen kuin ruokajätteen lajittelu on tarkoitus aloittaa asuinalueellasi. Sen jälkeen saat ”starttipaketin” ja jäteastian. Starttipaketti sisältää kaiken, mitä tarvitset ruokajätteen lajittelun aloittamiseksi.

Jos asut omakotitalossa, ruokajätteen lajittelu aloitetaan vaiheittain jäteautojen ajoreittien mukaisesti. Ensimmäisenä ovat vuorossa kotitaloudet, joiden noutopäivä on maanantai. Myös ne omakotitalossa asuvat, joiden noutopäivä on tiistai, aloittavat ruokajätteen lajittelun vuoden 2014 aikana. Muut aloittavat ruokajätteen lajittelun vuoden 2015 aikana.

Jos asut kerrostalossa, kiinteistönomistaja ilmoittaa ruokajätteen lajittelun alkamisajankohdasta. Myös kerrostaloissa asuvat saavat kunnalta kaiken tarvitsemansa materiaalin sisältävän starttipaketin.

5. Mitä ruokajätteen kerääminen maksaa?

Ruokajätteen keräämisestä ei peritä lisämaksua. Se sisältyy jätehuoltomaksuun alueilla, joissa ruokajätteen kerääminen on aloitettu.

6. Haluaisin mielelläni lajitella ruokajätteen, mutta minulla ei ole tilaa kahdelle jäteastialle. Mitä minun pitäisi tehdä?

Voit aivan hyvin jakaa sekä ruskean ruokajäteastian että vihreän sekajäteastian naapurisi kanssa.

Jäteastiat voidaan tällöin sijoittaa joko tonttienne rajalle tai jommankumman tontille. Ota yhteys asiakaskeskukseen, puh. 08-5816 9000, jos haluat jakaa jäteastiat naapurisi kanssa. Jätehuoltomaksu jaetaan siinä tapauksessa tasan molempien kesken. Vihreän sekajäteastian koko voidaan sovittaa tarpeen mukaan.

7. Kuinka usein ruokajäte noudetaan?

Siitä lähtien, kun olet saanut tarjouksen ruokajätteen lajittelusta, noudamme sekä seka- että ruokajätteen joka toinen viikko. Kesällä, eli viikoilla 26–36, ruokajäte noudetaan joka viikko.

Kerrostaloissa ja yrityksissä jätteen tyhjennys sovitetaan jätemäärän mukaan.

8. Missä muissa kunnissa lajitellaan ruokajätettä?

Upplands-Bro on yksi viimeisistä Tukholman läänin kunnista, joka tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden lajitella ruokajätteensä ja elää siten hieman ympäristömyönteisemmin.

Jätteiden syntypaikkalajittelua sovelletaan noin 180:ssä Ruotsin 290 kunnasta, ja ruokajäte lajitellaan näissä kunnissa joko kokonaan tai osittain. Avfall Sverige -toimialajärjestön mukaan noin 70 Ruotsin kunnista suunnittelee aloittavansa ruokajätteen lajittelun.

9. Voinko jatkaa kompostini käyttöä?

Kyllä, ehdottomasti. Voit jatkossakin käyttää kompostiasi ruokajätteen käsittelyyn. Sinun tulee kuitenkin ilmoittaa asiasta kunnalle, jotta tiedämme, että sinulla on ruokajätteen kompostointiin soveltuva komposti. Kompostointiin tulee käyttää eristettyä, suljettua ja tuholaisilta suojattua kompostoria, joka soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Kompostoinnista tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristöosastolle.

10. Miksi jätteitä ei polteta?

Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat ympäristön kannalta jätteiden polttamista parempia vaihtoehtoja. Haluamme hyödyntää sekä jätteen sisältämän energian (biokaasu) että sen sisältämät ravinteet (biolannoite). Ruokajätteestä saadaan miltei hiilidioksidivapaata ajoneuvokaasua sekä luonnollisia ravinteita, joita voidaan käyttää maanviljelyssä keinolannoitteiden sijaan.

Ruotsissa pyritään vähentämään jätteen määrää ja noudattamaan EU:n jätteenkäsittelylainsäädäntöä. EU:ssa on päätetty, että kaikkien jäsenmaiden tulee noudattaa nk. jätehierarkiaa, joka ohjaa jätteen käsittelyä myös Ruotsissa.

11. Miksi ruokajäte tulee laittaa paperipusseihin?

Ruokajäte käsitellään mädättämällä. Prosessin aluksi paperipussi ja ruokajäte jauhetaan massaksi. Jauhettu massa viedään biokaasun tuotantolaitokseen käsiteltäväksi ja mädätettäväksi. Paperipussit soveltuvat parhaiten mädätykseen, koska ne hajoavat prosessissa tehokkaasti.

12. Pussit ovat lopussa. Mitä minun pitää tehdä?

Omakotitalossa asuvat saavat starttipaketissa yhden vuoden käyttöä vastaavan määrän pusseja eli 160 kpl. Kun pussit loppuvat, voit noutaa niitä lisää kierrätyskeskuksista tai kunnantalon asiakaspalvelusta.

Kerrostaloissa kiinteistönomistaja huolehtii paperipussien jakamisesta. Ensimmäisellä kerralla jokainen saa 160 pussia. Kiinteistönomistaja järjestää paikan, josta kiinteistön asukkaat voivat hakea tarvittaessa lisää pusseja.

13. Pussit menevät rikki, mitä minun pitää tehdä?

On tärkeää, että käytät pussille tarkoitettua telinettä etkä laita pussia suljettuun astiaan, esim. kannelliseen sankoon, koska silloin pussin pohja kastuu läpimäräksi ja menee rikki.

Ruokajäte ei saa olla liian märkää. Valuta jätettä kunnolla, ennen kuin laitat sen pussiin. Kaikkein paras on kuoria kuivat vihannekset suoraan telineessään olevaan pussiin.

14. Pitääkö ruokajätepussin olla täynnä, ennen kuin voin heittää sen pois?

Ei, pussi voidaan heittää pois tarpeen mukaan. Suosittelemme vaihtamaan pussin joka kolmas päivä, vaikkei se olisikaan täynnä. Jos pussissa on haisevia ruoantähteitä, esimerkiksi katkarapujen kuoria, pussi voidaan heittää heti pois. Vaihda pussi joka tapauksessa viimeistään, kun ruokajätettä on pussissa olevaan viivaan saakka, koska muuten pussia voi olla vaikea sulkea kunnolla.

15. Pitääkö minun käyttää pussitelinettä?

Jäteastia, pussiteline ja pussi toimivat hyvin yhdessä, kun niitä käytetään ohjeiden mukaan. Siten pussin ympärillä kiertää ilmaa, jolloin pussi pysyy kuivana eikä rikkoonnu.

Pussiteline on muotoiltu siten, että pussi ja ruokajäte pääsevät tuulettumaan kunnolla. Näin ruokajätteen sisältämä vesi haihtuu nopeammin eikä pussi mene yhtä herkästi rikki. Jos pussi laitetaan tiiviiseen astiaan, suoraan lattialle tai sankoon, ilma ei pääse kiertämään. Ruokajäte voi tällöin alkaa haista ja pussi saattaa mennä rikki. Kuivana ruokajäte ei haise yhtä paljon.

16. Miten paljon ruokajätettä syntyy?

Ruotsin jätehuollon ja kierrätyksen toimialajärjestön Avfall Sverigen arvion mukaan yksi henkilö tuottaa ruokajätettä noin 90 kg vuodessa eli lähes 2 kg viikossa.

Lisätietoa on osoitteessa: http://www.hungrig.nu/?p=15551&m=4928linkki toiselle sivustolle

17. Mitä teen mahdolliselle hajulle?

Ruokajätepussia tulee säilyttää sille tarkoitetussa telineessä hajun ja kosteuden ehkäisemiseksi. Mitä enemmän ruokajätteessä on kosteutta, sitä enemmän se haisee, koska juuri kosteus aiheuttaa hajua.

Vinkkejä: 

•Valuta ruokajätteestä neste pois, ennen kuin laitat sen ruokajätepussiin.

•Älä kaada pussiin koskaan juoksevaa ruokajätettä, kuten keittoa tai kastiketta. Voit sen sijaan siivilöidä ruoan joukosta isot palaset.  

•Vaihda pussi usein, varsinkin kesällä. 

•Vaihda pussi heti, jos siinä on haisevaa ruokajätettä, esimerkiksi katkaravun kuoria tai kalan perkuujätettä. 

•Huuhtele katkaravun kuoret ja kalan perkuujäte kylmällä vedellä, ennen kuin laitat ne ruokajätteen joukkoon.

•Laita perkuujätteen ja katkaravun kuorien kaltaiset ruoantähteet pakastimeen, jos roskien tyhjennykseen on vielä muutama päivä.

•Laita pussin pohjalle hieman värjäämätöntä talouspaperia kosteutta imemään.

•Hajun välttämiseksi jäteastia on syytä pestä säännöllisin väliajoin.

•Säilytä jäteastiaa mahdollisimman varjoisassa paikassa ja pidä sen kansi aina suljettuna.

•Suihkuttamalla astian sisään hieman etikkaa voit pitää hajun ja kärpäset loitolla.

18. Miten voin päästä eroon astiaan mahdollisesti kertyvistä toukista?

Ruokajätteemme kiinnostaa myös muita kuin meitä itseämme – mikä on aivan luonnollista!

Seuraavassa on muutamia vinkkejä siihen, miten voit välttää jäteastiassa epämiellyttäviä vieraita, kuten kärpäsiä ja toukkia:

•Jos jäteastiassa on kärpäsiä ja toukkia, suihkuta astian kanteen ja sen sisälle etikkaliuosta. Jos toukat eivät häviä, testaa suihkuttamalla laimentamatonta etikkaa.

•Aseta jäteastia varjoon, koska kärpäset viihtyvät lämmössä. Se myös vähentää hajua ja hidastaa ruokajätteen hajoamista.

•Pese jäteastia tyhjennysten välillä.

•Pidä ruokajäte mahdollisimman kuivana.

•Rullaa pussi kunnolla kiinni, ennen kuin laitat sen jäteastiaan.

•Pidä pussia pussitelineessä, jolloin ruokajäte kuivuu nopeammin ja haisee vähemmän.

19. Voiko paperipussiin laittaa ruokaöljyä ja -rasvaa?

Pussiin voi laittaa pieniä määriä öljyä ja rasvaa. Ruokaöljyä ja rasvaa ei saa kaataa viemäriin! Rasva jähmettyy matkalla puhdistamoon ja saattaa tukkia viemäriputket.

Tee sen sijaan näin: Jos ruokarasvaa on paljon, voit kaataa sen esim. PET-pulloon. Kun pullo on täynnä, voit laittaa sen poltettavan jätteen joukkoon.

20. Saanko laittaa maahan pudonneet puutarhahedelmät ruokajäteastiaan?

Et! Maahan pudonneet puutarhahedelmät tulee viedä Brunnan kierrätyskeskukseen, jossa on erityisiä jäteastioita maahan pudonneille hedelmille. Hedelmät viedään sen jälkeen erikseen biokaasulaitokseen, jotta nekin saadaan hyötykäyttöön.

21. Saanko laittaa ruokajäteastiaan lääkkeitä?

Et! Vanhat ja ylijääneet lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin tai terveyskeskukseen. Lääkkeiden ja muiden kemikaalien laittaminen ruokajätteen joukkoon voi vahingoittaa biokaasuprosessia, eikä mädätyksestä jäänyttä biolannoitetta voida tällöin käyttää peltojen ravinteena.

22. Mitä tapahtuu, jos lajittelen jätteet väärin?

Jäteauton kuljettajan tehtävänä on tarkistaa ruokajäteastian sisältö mahdollisimman huolellisesti. Jos laitat ruokajäteastiaan sekajätettä tai muuta jätettä ja Ragn-Sells havaitsee sen, saat asiasta ilmoituksen.

Ruokajätteen joukkoon joutunut muu jäte vaikeuttaa biologista käsittelyä ja saattaa aiheuttaa vahinkoa jätteiden käsittelylaitoksessa. Jos epäillään, että lajittelussa on tapahtunut virhe, ruokajäte lajitellaan sekajätteeksi ja viedään poltettavaksi eikä biokaasun tuotantoon.

Paperipussiin saa laittaa vain ruokajätettä, jotta biokaasu ja peltojen lannoitteena käytettävä mädätysjäännös olisi mahdollisimman hyvälaatuista. Jos ruokajätteen joukkoon joutuu muuta jätettä, kuten lääkkeitä tai kemikaaleja, biokaasua tuottavat bakteerit tuhoutuvat. Biomultaa ei voi myöskään levittää pelloille, jos se sisältää vaarallisia aineita.

23. Tyhjennetäänkö molemmat astiat samaan jäteautoon?

Kyllä! Jäteautossa on kaksi eri lokeroa – pienempi ruokajätteelle ja suurempi sekajätteelle. Voit pyytää kuljettajaa näyttämään ne sinulle, kun roskasi tyhjennetään seuraavan kerran.

24. Onko sillä väliä, miten jäteastiat on sijoitettu toisiinsa nähden?

Jos asut taajama-alueella, aseta astiat siten, että niiden kahvat ja pyörät ovat tielle/ajoneuvoon päin. Kuljettajan on siten helpompi vetää astiat auton luokse tyhjennettäviksi.

Ruskea jäteastia voi olla vihreän astian oikealla tai vasemmalla puolella. Sillä ei ole mitään merkitystä tyhjennyksen kannalta.

25. Voiko ruokajäteastian kokoa vaihtaa?

Ei. Ruokajäteastioiden koko on aina 140 litraa, koska sitä suurempia astioita olisi liian raskasta käsitellä. Yritykset ja kerrostalot voivat tilata useampia jäteastioita. Sekajäteastian kokoa voi vaihtaa maksutta kerran vuodessa. Ota yhteys kunnan asiakaskeskukseen, jos tarvitset apua, puh. 08-58 169 000.

26. Kuka on vastuussa jäteastiasta?

Kunta omistaa jäteastiat, mutta kiinteistönomistajan vastuulla on huolehtia niiden pesemisestä ja puhdistuksesta. Kerrostalossa tämä on talon omistajan vastuulla. Ilmoita jäteastian mahdollisesta rikkoontumisesta kunnan vesi- ja jätehuollosta vastaavaan osastolle, puh. 08-581 69 000

27. Mihin ruokajäte viedään?

Ensin Ragn-Sells vie ruokajätteen Högbytorpiin, Upplands-Brohon. Siellä tehdään ensimmäinen käsittely, jossa ruokajäte hajotetaan juoksevaksi lietteeksi. Kuljetusten vähentämiseksi lietettä kerätään isompi määrä, ennen kuin se kuljetetaan Tukholman ulkopuolella sijaitsevaan Himmerfjärdsverketiin, jossa Syvabilla on laitos biokaasun ja peltojen lannoitukseen käytettävän biomullan tuotantoa varten.

Ruokajätteen mädätyksessä syntyy enemmän energiaa kuin ruokajätteen kuljetukseen tarvitaan. Kuljetusten vähentämiseksi uusissa jäteautoissamme on kaksi lokeroa – yksi ruokajätteelle ja yksi sekajätteelle – jolloin molemmat astiat voidaan tyhjentää samalla kertaa.

28. Mitä on biokaasu ja miksi se on hyvä tuote?

Biokaasua syntyy, kun orgaanista ainesta – esimerkiksi ruokajätettä – hajotetaan erityisissä laitoksissa hapettomissa olosuhteissa. Kaasu kerätään talteen ja jalostetaan edelleen ajoneuvojen polttoaineeksi. Jalostuksessa ”pestään” pois biokaasun sisältämä hiilidioksidi. Kun kaasu on jalostettu, sitä voidaan käyttää linja-autojen, henkilöautojen ja muiden kaasulla toimivien ajoneuvojen polttoaineena.

Biokaasu on hiilidioksidineutraalia eikä se lisää globaalia lämpenemistä. Biokaasun tuotannossa ei siis synny uutta hiilidioksidia, vaan siinä vapautuu vain ruokajätteessä ollutta hiilidioksidia.

Tiesitkö, että voit ajaa yhdellä pussilla mädätettyä ruokajätettä henkilöautoa 2,5 kilometriä?

29. Miksi biokaasu ei vaikuta kasvihuoneilmiöön?

Biokaasua poltettaessa syntyy hiilidioksidia, aivan samoin kuin poltettaessa muita hiiltä sisältäviä polttoaineita. Biokaasun valmistuksessa käytetään kasvimateriaaleja. Kasvaessaan kasvit imevät itseensä ilman sisältämää hiilidioksidia. Biokaasun palaessa vapautuu yhtä paljon hiilidioksidia kuin kasvit ovat imeneet kasvaessaan. Biokaasu on sen vuoksi käytännössä hiilidioksidineutraalia ja siten tällä hetkellä kaikkein ympäristömyönteisin ajoneuvojen polttoaine.

Här har vi samlat många av de frågorna som kan dyka upp när du börjat eller ska börja sortera ditt matavfall.

1. Måste jag sortera ut matavfall?

Nej, att sortera ut matavfall är frivilligt. Kommunen har ambitionen att vara en ”grön kommun” och önskar att så många som möjligt ska välja att sortera ut matavfall. Därför beslutades att det skulle vara en så kallad ”miljöstyrande taxa”, det innebär att de som väljer att INTE sortera ut sitt matavfall får betala mer i abonnemangsavgift än de som sorterar.

Vidare har Riksdagen beslutat att så mycket matavfall som möjligt ska behandlas biologiskt och återanvändas inom jordbruket. Etappmålet Ökad resurshållning i livsmedelkedjan säger att ”50 procent av matavfallet från hushåll, storkök, butiker och restauranger ska sorteras ut och behandlas biologiskt så att växtnäring tas tillvara, där minst 40 procent behandlas, så att även energi tas tillvara senast år 2018”.

Läs mer om beslutet på www.avfallsverige.selinkki toiselle sivustolle

2. Vad får jag slänga i papperspåsen för matafallet?

Alla matrester (tillagade eller råa) går bra att slänga i matavfallspapperspåse, t ex

  • Bröd och snacks
  • Grönsaker, rotsaker och frukt
  • Kaffe- och tesump samt kaffefilter och tepåsar
  • Ris, mjöl och pasta
  • Ägg och äggskal
  • Skal från skaldjur
  • Mindre ben (kött, fisk och fågel)
  • Snittblommor (ej jord)
  • Hushållspapper och ofärgade servetter

3. Vad blir då kvar i den gröna tunnan i så fall?

Inte så mycket! Restavfall som blir kvar efter att du sorterat bort alla pappers-, plast-, glas- och metallförpackningar, tidningar, farligt avfall som el-avfall och batterier samt hushållskemikalier och grovavfall.

Din vanliga soppåse kan innehålla t ex. blöjor och bindor, disk- och tandborstar, kuvert med lim, kattsand, tobak, tuggummi, dammsugarpåsar mm.

4. När får jag börja sortera ut matavfall?

Matavfallsinsamling införs i etapper och enligt nuvarande tidsplan kommer alla hushåll som vill kunna sortera matavfall senast 2015.

Ca 3 veckor innan det är dags för dig och dina grannar att börja sortera ut matavfall skickar vi ut informationsmateriel. Sen får du ett ”startpaketet” och kärl. I startpaketet finns allt du behöver för att komma i gång med att sortera ut ditt matavfall – bra va?

Om du bor i villahushåll sker införandet i etapper som är uppdelade efter sopbilarnas turer. Det innebär att de som har hämtning på måndagar är först ut. Under 2014 kommer även villahushåll med sophämtning på tisdagar att börja sortera matavfall. Om du har hämtning på någon av de resterande veckodagarna börjar du sortera matavfall under 2015.

Bor du i lägenhet kommer du att bli informerad av fastighetsägaren innan det är dags för dig att sortera ut matavfall. Även du får ett startpaket av kommunen med allt du behöver för att komma igång.

5. Vad kostar matavfallsinsamling?

Hämtning av matavfallet kostar dig ingenting extra. Det ingår i din abonnemangsavgift för sophämtningen i de områden där matavfallsinsamling införts.

6. Jag skulle gärna sortera matavfall men har inte tillräckligt plats för två kärl. Vad ska jag göra i så fall?

Det går bra att gå ihop med sina granne/grannar och dela både det bruna kärlet för matavfall och det gröna kärlet för restavfall.

Kärlen kan stå på tomtgräns eller hos någon av er. Hör av dig till Kundcenter på 08-5816 9000 för att anmälalinkki toiselle sivustolle att du vill dela sopkärl med granne. Abonnemangsavgiften delas då lika mellan er. Storlek av ett grönt kärl för restavfall kan anpassas efter behov.

7. Hur ofta hämtas mitt matavfall?

Från och med att du får erbjudande om att sortera ut matavfall kommer både rest- och matavfallet att hämtas varannan vecka. På sommaren hämtas matavfallet varje vecka mellan veckorna 26-36.

I flerbostadshus och verksamheter anpassas tömningarna till mängden avfall.

8. Vilka andra kommuner sorterar ut matavfall?

Upplands-Bro är en av de sista kommunerna i Stockholms län att erbjuda invånarna möjlighet att sortera ut sitt matavfall och leva lite mer miljösmart.

Cirka 180 av 290 kommuner i Sverige källsorterar sitt avfall och matavfallet sorteras ut helt eller delvis. Enligt Avfall Sverige planerar cirka 70 kommuner att införa utsortering av matavfall

9. Får jag fortsätta använda min kompost?

Ja, naturligtvis. Du kan fortsätta använda din kompost för eget omhändertagande av matavfall. Se bara till att du har gjort en anmälan till kommunen, så att vi vet att du har en kompost som är anpassad för matavfall. Kompostering får ske i en isolerad, sluten, skadedjurssäker behållare som kan användas året runt. Du anmäler kompostering till vår miljöavdelning.

10. Varför eldar man inte upp avfall?

Återanvändning och återvinning är bättre ur miljöhänsyn än förbränning. Vi vill ta vara på både energin (biogas) och näringsämnena (biogödsel). Man får nästintill koldioxidfri fordonsgas samt näring istället för konstgödsel som kan användas inom jordbruket.

I Sverige arbetar man med att minska avfallet och följa EU:s lagar om hur avfall ska hanteras. EU har beslutat att alla länder ska följa en så kallad avfallshierarki, eller avfallstrappa, som även styr hur avfallet tas omhand i Sverige:

11. Varför ska matavfallet slängas i papperspåsar?

Vårt matavfall kommer att behandlas genom rötning. Det är en process som börjar med att papperspåsen mals ner tillsammans med matavfallet. Den nermalda massan transporteras till behandling och rötning i en biogasanläggning. Vid rötning är papperspåsar det bästa alternativet eftersom de bryts ner på ett sätt som fungerar genom hela processen.

12. Påsarna har tagit slut. Vad gör jag?

Du som bor i villa kommer att få ett startpaket med en årsförbrukning av påsar på 160 stycken. Tar det slut kan du alltid hämta fler på någon av våra Kretsloppscentraler eller i kommunhusets kundcenter.

Du som bor i lägenhet kommer att få papperspåsar utdelade av din fastighetsägare. Första gången får du en årsförbrukning på 160 stycken påsar. Fastighetsägaren kommer att ordna en plats för ett gemensamt hämtställe av påsar för alla boende i fastigheten.

13. Påsarna går sönder, vad gör jag?

Det är viktigt att påshållaren används och påsen ställs inte i sluten behållare t ex en hink. Det resulterar i att påsen blir genomblöt i botten och går sönder.

Matavfallet får inte vara för blött. Låt det rinna av ordenligt innan du lägger det i påsen. Ännu bättre om du skalar torra grönsaker direkt ner i påsen som står kvar i påshållaren.

14. Måste matavfallspåsen vara full innan jag slänger den?

Nej, påsen kan slängas vid behov. Det är rekommenderat att man slänger påsen var tredje dag även om den inte är full. Matrester som t.ex. räkskal eller annat som kan lukta kan påsen slängas direkt. Däremot är det viktigt att du slänger påsen när matavfallet når strecket annars blir det svårt att vika ihop påsen på ett bra sätt.

15. Måste jag använda påsbehållaren?

Kärlet, påshållaren och påsen är ett system som fungerar väl tillsammans om det används på det sätt som det är tänkt. Det bygger på att det ska cirkulera luft runt påsen som hålls torr och inte går sönder.

Påsbehållaren är utformad så att påsen med matavfallet ventilleras ordentligt. Detta gör att vattnet från matavfallet avdunstar snabbare och påsen inte går sönder lika lätt. Om påsen ställs i en tät behållare, direkt på golvet eller i en hink så förstörs cirkulationen. Det kan leda till att det börjar lukta, påsen kan försvagas och gå sönder. Ju torrare matavfall desto mindre luktar det.

16. Hur mycket matavfall blir det?

Avfall Sverige, en branschorganisation inom avfallshantering och återvinning har gjort en uppskattning av hur mycket mat en person ger upphov till, ca 90 kg matavfall per år, vilket är nästan 2 kg per vecka.

Se länk för mer information: http://www.hungrig.nu/?p=15551&m=4928linkki toiselle sivustolle

17. Vad gör jag åt eventuell lukt?

Matavfallspåsen ska förvaras i medföljande behållare för att reducera lukt och fukt. Ju mer fukt i matavfallet desto mer luktar det. Det är nämligen vätskan i avfallet som luktar.

Tips:

  • Se till att matavfallet rinner av ordentligt innan du lägger det i matavfallspåsen.
  • Häll aldrig ner flytande matavfall som soppa eller sås i påsen. Man kan alltid sila upp stora bitar av mat.
  • Byt påse ofta framförallt under sommaren.
  • Byt påse direkt om matresten i sig luktar exempelvis räkskal eller fiskrens.
  • Skölj räkskal och fiskrens i kallt vatten innan du slänger det i matavfallet.
  • Frys in matrester som fiskrens eller räkskal om det är flera dagar kvar till soptömningsdagen.
  • Lägg lite ofärgat hushållspapper i botten av påsen för att suga upp fukt.
  • För att slippa lukt i sopkärlet bör du rengöra kärlet med jämna mellanrum.
  • Låt kärlet stå i skugga så mycket som möjligt och se till att locket på kärlet alltid är stängt.
  • Genom att spruta lite ättika inuti kärlet kan man hålla lukt och flugor borta.

18. Hur får jag bort eventuella larver från kärlet?

Det är fler än vi som vill åt vårt matavfall - och det är helt naturligt!

Här är olika tips på för att undvika objudna gäster som flugor och larver i kärlet:

  • Om det är flugor och larver i kärlet, spraya med ättikslösning på locket och i kärlet. Försvinner inte larverna så prova spraya med ren ättika.
  • Ställ kärlet i skuggan, flugor trivs i värme. Det minimerar även uppkomst av lukt och fördröjer nedbrytning av matavfallet.
  • Tvätta gärna kärlet mellan tömningarna.
  • Håll ditt matavfall så torrt som möjligt.
  • Rulla ihop påsen ordentligt innan du slänger det i kärlet.
  • Använda påshållaren till påsen det gör att matavfallet torkar snabbare och luktar mindre.

19. Kan jag hälla i matoljor och matfett i papperspåsen?

Mindre mängder olja och matfett kan du hälla i påsen. Häll inte matolja och fett i avloppet! Det stelnar på vägen till reningsverket och kan orsaka stopp i avloppsledningarna.

Gör så här istället: Stora mängder matfett kan hällas i t ex en PET flaska. När den är full lägger du den i det brännbara avfallet.

20. Får jag slänga fallfrukt i matavfallskärlet?

Nej! Fallfrukt kan lämnas på kretsloppscentralen i Brunna där finns det ett speciellt kärl/container som är avsedd enbart för fallfrukt som sedan transporteras separat till biogasanläggningen så fallfrukt också kan tas vara på.

21. Får jag slänga mediciner i matavfallspåsen?

Nej! Gamla och överblivna mediciner ska lämnas tillbaka på apoteket eller vårdcentralen. Om man slänger mediciner och annat kemikalier i matavfall kan det ska biogas processen samt så kan inte rötresten spridas på åkrarna som näringen.

22. Vad händer om jag sorterar fel?

Sophämtaren har till uppgift att kontrollera innehållet i matavfallskärlen så gott det går. Om du slänger en påse med restavfall i matavfallskärlet eller lägger annat avfall som upptäckts av Ragn-Sells kommer du att få ett meddelande om det.

Felsorterat avfall i matavfallet försvårar den biologiska behandlingen och anläggningen kan förstöras. Vid misstanke om felsortering sorteras matavfallet ut som restavfall och går till förbränning istället för biogasproduktion.

För att kvalitén på biogasen och rötresten som används som näring på åkrar ska vara bra får enbart matavfall slängas i papperspåsen. Hamnar annat avfall där till exempel medicin eller kemikalier så förstörs bakterierna som producerar biogasen. Vidare går det inte att sprida biomull på åkermark om det innehåller farliga ämnen.

23. Töms båda kärlen i samma sopbil?

Ja! Sopbilen har två olika fack - en mindre för matavfall och ett större för restavfall. Be gärna chauffören visa dig nästa gång dina sopor hämtas!

24. Spelar det någon roll hur sopkärlen står i förhållande till varandra?

Om du bor i tätorten, ställ kärlen med handtag och hjul vända ut mot gatan/fordonet. Chauffören får då lättare att dra kärlen för att tömma dem.

Det bruna sopkärlet kan stå både till höger och till vänster om det gröna sopkärlet. Det spelar ingen roll för tömningen.

25. Kan jag byta kärlstorlek på matavfallskärlet?

Nej. För matavfallet används endast 140 liters kärl, större kärl skulle bli för tungt att hantera. Verksamheter och flerbostadshus kan beställa fler kärl. Restavfallskärlet kan du byta storlek på kostnadsfritt en gång per år. Kontakta kommunen på telefon: 08-58169 000 så hjälper vi dig.

26. Vem är ansvarig för kärlet?

Kommunen äger kärlen men det är fastighetsinnehavaren som har ansvaret för att tvätta och göra rent kärlen. Bor du i lägenhet är det fastighetsägaren som ska se till att det är rent och helt. Trasigt kärl anmäls till kundcenter för VA och avfall på telefon 08-581 69 000

27. Vart tar matavfallet vägen?

Först körs matavfallet till kretsloppscentralen Högbytorp, Upplands-Bro, av Ragn-Sells. Där sker första behandlingen. Matavfallet sönderdelas till en flytande massa, så kallad slurry. En större mängd slurry samlas ihop här för att reducera transport. Slurryn transporteras sedan till Himmerfjärdsverket utanför Stockholm där företaget Syvab har en biogasanläggning för biogas och biomull som används på åkrarna.

Man får ut mer energi genom att röta matavfallet än det bränsle som går åt för att transportera matavfallet. För att minimera transporterna har vi nya sopbilar med två olika fack - ett för matavfall och ett för restavfallet och både kärlen kan hämtas samtidigt.

28. Vad är biogas och varför är det bra?

Biogas bildas när organiskt material- som exempelvis matavfall -bryts ner under syrefria förhållanden i speciella anläggningar. Gasen samlas upp och uppgraderas för att kunna användas som fordonsgas. Med uppgradering menas att man ”tvättar” bort koldioxiden som finns i biogasen. När uppgraderingen är genomförd kan gasen användas till bussar, bilar och andra fordon som kör på biogas.

Biogas är koldioxidneutralt och bidrar inte till den globala uppvärmningen. Det vill säga det sker ingen nyproduktion av koldioxid utan det som släpps ut är det som har funnits i matavfallet.

Visste du att en personbil kan köra 2,5 kilometer på en påse rötat matavfall.

29. Varför bidrar inte biogas till växthuseffekten?

När biogas förbränns så bildas koldioxid precis som när man förbränner andra bränslen som innehåller kol. Det som rötas till biogas är växtmaterial. Växter tar upp koldioxid ur luften när de växer. Lika mycket koldioxid som växten tagit upp när den vuxit kommer att avges när biogasen förbränns. Det gör att biogas i stort sett är koldioxidneutralt och är idag det mest miljöanpassade fordonsbränslet.


Kontakt

Liityviä tietoja

Kundcenter vatten, avlopp och avfall

08-581 690 00

Tel 9.00-15.00

va.avfall@upplands-bro.se

VA-jour
070-235 21 06

Kundtjänst för slam och fett
08-558 061 60
slamtomning@relita.se
Jourtelefon: 0771-10 35 00

Sidansvarig

Senast uppdaterad:

2016-12-22
Biljettskrivare

Biljett­­information

Flera av våra evenemang har fri entré, vissa behöver du anmäla dig till medan andra har drop-in. Till våra gästspel och filmvisningar behöver du köpa biljett.

Mer biljettinformation


Foto på Kulturhuset

Öppettider och
Hitta hit

Hitta till Kulturhuset i Kungsängen och Brohuset i Bro Centrum och läs om tillgängligheten.

Våra öppettider och information

Novelltävling

Delta i vårens stora novelltävling!

Upplands-Bro bibliotek utlyser en novelltävling för dig som är
mellan 9 och 19 år.

Läs mer om tävlingen